Pihahommia (muiden toimesta)

Kuola poskella ajan kulumista odoteltu tämä viikko, melkein enemmän makuulla kun istualtaan. Loppurutistusfiiliksellä jo mennään, nyt taas ehkä jo tämän erän pahimmasta selvinneenä sellainen taistelufiilis että antaa tulla mitä vaan, kyllä minä selviän. Entisestä poiketen tämä viikko (ensimmäinen viikko hoidon jälkeen) on ollut jo tosi huono. Ennen sai tämän viikon vielä olla aika normaalisti, nyt on lähinnä päikkäreitä nukuttu sohvalla. Isä ja äiti olivat tekemässä meidän etupihan, hoitivat soran tilauksen ja levityksen❤ bonuksena vielä isä laittoi reunakivet uudestaan puoleen pihaan ja teki rappusten eteen pienen laatoituksen(ja hankki vielä kuramatotkin), että saa pyyhkiä jalat niin ettei kivituhka tule sisälle. Äiti oli rikkaruohovuorossa❤ Kerran minäkin nenäni pihalle pistin ja asettelin omin pikku kätösin äidin tuomat kanervat ja havut talvea varten. Sopivasti oli pakkasaamu niin sai laittaa villapaidan päälle😁

Ruskariddari

Neuloakin on vähän jaksanut😊 Taidan keritä ruskariddarini tehdä ennen ruskan loppumista, ulkoilutus voi jäädä ensi syksylle. Antieräihmisenä yllätän itseni haluamalla tunturiin vaeltamaan, toki sillälailla sopivasti hotellilta päivämatkan säteellä🤭 

Kynnet rupeaa lähtemään, ällöä.. toivottavasti siivosti tipahtaisivat ilman suurempaa tuskaa. Rasvalappuja ja laastaria kyllä jo apteekista hain. Herkkuja on tehnyt mieli kun oikein on kurjaa, mutta kiitos sytostaatin olen taas vaihteeksi läpipasko, niin ehkä ihan joka ylimääräkalori ei ehdi imeytyäkkään😁 Olen selvästi ollut jo liian kauan hoitotyöstä pois kun piti miettiä kehtaanko kirjoittaa blogiin suolentoiminnasta.. 

Oliskohan tämä tässä tällä kertaa, leuka rintaan ja - eiku.. Ollaankin tyttökokoonpanolla alkuviikko kun Harri lähtee työmatkalle.