Syysflunssa

 No nyt se sitten iski. Syysflunssa. Tai oikeastaan jäätävä syyskurkkukipu ja jonkin sortin silmätulehdus. Vartalon tt perjantailta siirtyi tulevaisuuteen, rintojen magneetissa ehdin tiistaina käydä ja labrassakin vielä torstaina aamulla. Soiteltiin syöpätautien polin kanssa, katsotaan maanantaiaamulla voinnin mukaan menenkö lääkärin vastaanotolle ja hoidolle vai siirretäänkö eteenpäin.  

En tiedä johtuuko flunssasta vai onko muuten vain pää pehmennyt, mutta en meinaa muistaa mitä tällä viikolla on tapahtunut🙈 Tai sitten vain päivät muistuttaa jo niin toisiaan. Mutta ihanaa on se, että hyvillä mielin jo lepäilen. Ei ole enää huono omatunto eikä ahdista. Päikkäreiden otto sujuu jo leikiten ja sen jälkeenkin voi vielä pötkötellä sohvalla eikä tunnu missään. Hyvältä vain. Yksi tavoite saavutettu siis👍Välillä mietteet on jo töihinpaluussa, sairaudesta selvinneenä, ajassa tämän vaiheen jälkeen. Treeneissä, kuntosalissa. Koen sen merkittävänä juttuna, koska niin ei ole vielä ollut. 

Kynnet on ollut tämän viikon kantava teema. En yhtään ihmettele jos kynsien irti vetämistä pidetään tehokkaana kidutusmuotona! Näin reilu kahdeksan vuotta myöhemmin ajan kullanneena muistot voisin kuvitella sen olevan kivuliaampaa kuin synnyttäminen. 

Samanlainen tykytys koko sormenpäässä kuin oikein ilkeässä kynsivallin tulehduksessa. Kynsi on kiinni lähinnä vain kynsinauhan kohdalta, juuri sen verran että ottaa oikein muikiasti kun sen pökkää johonkin. Moni asia on aika haastavaa, varsinkin keittiössä, kun ei pysty sormia kunnolla käyttämään. Ja yritäpä ottaa pöydältä hiuspinniä tai neulaa ilman sormenpäitä/kynsiä🤭 Pitkäkyntisille tietysti tuttua juttua. Uusia taitoja oppii taas.

Muikiat tuoksut tulee myös kynnen alta kun vesi menee sinne muttei tule samantien pois. Se tulee vasta hetken päästä hajun kanssa🤭 Että ei ne nyt ihan tipahtaneetkaan pois niinkuin toivoin. Ainakaan vielä😁 

Ehkä suurimpana suorituksenani ikinä pidän sitä, että nyt katson olevani kahvista vapaa! Kaksi kertaa jo tällä viikolla olen juonut aamukahvin jälkeen vain iltateen (kahdella teepussilla, vanha kofeiininarkki😁) eikä aamulla ole tullut oksupäänsärkyä! Nyt tuntuu siltä, että pystyn mihin vain. En tosin aamukahvia vielä uskalla jättää pois, baby steps, baby steps... Kahvi on orjuuttanut minua jo niin monen monta vuotta (ja melkein yhtä monta vuotta olen puhunut siitä, että tarttis varmaan tehrä jotain sen suhteen, mutten ole ikinä uskaltanut/uskonut pystyväni vierottautumaan siitä), ettette uskokaan miten hyvältä nyt tuntuu. 

Jaa mutta tänään on jäänyt jo päivä-Burana ja Panadol ottamatta, ties vaikka olisin huomenna siinä kunnossa että voisin hoidolle mennä. Toivottavasti tulisi taas hyviä uutisia lääkäriltä. Maksan tilanne lähinnä jännittää, vaikkei siitä vielä kuulekaan.