Marraskuun muuttuvat mielialat

 Kuva näyttää harmoniselta, mutta ei tämä kuukausi ihan niinkuin Strömsössä ole mennyt. Kova takaisku oli, kun gynen leikkaus jouduttiin taas perumaan. Tällä kertaa syynä veren vasta-aineet. Sopivuuskokeessa oli tullut niin paha reaktio, ettei leikkausta mitenkään voitu tehdä. Näytteet lähetettiin Englantiin tutkittavaksi. Jahka saadaan selville mitä vasta-aineita minun veressäni on, voidaan oikeanlainen veri löytää ja leikkaus voidaan tehdä. Näin ainakin kovasti toivon 😊 Kai tässä vielä sellainenkin mahdollisuus on, ettei selviä eikä löydy, mutta lienee häviävän pieni mahdollisuus se. Toivon ainakin niin. Munasarjakystani tuntuu kasvavan entisestään ja aiheuttaa taas erilaisia kipuja. Tottahan sitä väkisinkin ajattelee, että mitäs jos se ei olekaan hyvänlaatuinen. Joulukuun lopulla on taas tt-kuvaus ja lääkärin vastaanotto. Sitten toivottavasti saa tietää tilanteen. 

Kyllä se niin vain on, ettei tästä jännittämisestä mihinkään pääse. Että löytyykö kuvista uutta pahanlaatuista. Aika vaikea sen kanssa on elää, ja välillä meinaa ihan kokonaan väsähtää. Että voi kun tämä p*ska jo loppuisi. Ei jaksaisi alkaa taas taistelemaan uudestaan, jos sellainen tilanne eteen tulisi. Tekisi mieli antaa periksi. Harrin ja lasten takia yritän olla antamatta periksi. Siinäpä sitä uudelleen asennoitumista on kerrakseen, mutta toivottavasti siihen tilanteeseen ei joudu. 

Väsymys on ollut aika kovaa taas, ja siksi näitä ajatuksia taas tuleekin mieleen. Pistää epäilemään, että kaikki ei ole kunnossa. Mutta toivotaan, että väsymys on enemmän psyykkistä, se muna vai kana, en tiedä. Että kumpiko oli ensin, väsy vai masennus. Töissä käyminen on ollut kivaa, joo, mutta työpäivien jälkeen on niin kertakaikkisen väsynyt, että mistään ei meinaa tulla mitään. Työterveyslääkärille sain puhelinajan ja siinä tirauttaa kunnon hysteeri-itkut. Se auttoi vähän, ja pyysin Venlafaxin -lääkitystä nostettavaksi, ja sitä nostettiin. Ehkä se on vähän taas auttanut, mielialaan siis, mutta väsymys on ja pysyy. Ärsyttävää periksiantamista taas, inhoan sitä jos en pysty jotain tekemään. Salikerrat on vähentyneet taas kertaan viikossa, toki olen kävelyllä käynyt. Luopunut olen jo siitä, että joskus nostaisin penkistä 60kg ja kyykkäisin 80kg. Nyt yritetään vain ylläpitää lihaskuntoa hyvinvoinnin näkökulmasta.

Mutta synkistely sikseen, kivojakin juttuja on ollut. Joululahjat on jo melkein kasassa, ilman stressiä. Olen maharotoon lahjojen ostelija, tänä vuonna kyllä olen rajoittanut itseäni sillä saralla. Tyytyväinen olen itseeni ja samalla lahjoihin mitä olen hankkinut. Tarpeellisia asioita kaikki. Mutta ei tylsiä. Hedelmäkakkuleipomo on pystyssä, taas juuri otin yhden kakun uunista. Lahjoiksi nekin. Leipaisin marraskuun alussa oikein hyvän rusinakakun ja siitä se ajatus sitten lähti. Alkon kautta leipomaan. Nyt pitäisi käydä jo hakemassa lisää lientä, mutta pitää odottaa palkkapäivään 😁 Ja tekee hyvää pitää pikku tauko, ettei ala liukuhihnaleipominen tympimään.

Pääsin käymään myös lymfaterapeutilla, joka otti mitat vasemmasta kädestäni ja laittoi hanskan ja hihan tilaukseen. Tukihihan siis, turvotukselle. Hiha on kainalosta rystysiin asti, ja hanska on sitten erikseen. Etusormi ja nimetön herkästi turvottelee, ja sanoi, että joskus saattaa käydä niin, että siihen mihin hiha loppuu, turvotus alkaa. Että tukihiha saattaa lykätä turvotuksen sitten sormia kohti. Kyynärvarsi nyt on ollut vähän enemmän turvoksissa, niin ihan kiva että siihen tukihihan saa. Turvotus on minulla tullut niin pikkuhiljaa, ettei sitä ole meinannut huomata, eikä se ole vielä juuri eloa haitannut. Vaikea sitä on ilmeisesti pois saada, jos se liian pahaksi pääsee. Eikä kai sitä kokonaan pois saakkaan, mutta saisi ainakin pidettyä tässä.

Helsingin reissu lähenee, sunnuntaina lähdetään Minean kanssa Vantaalle siskon ja serkkujen luo. Juhlavaatetus on hommattu, kengät pitää vielä löytää. Eilen käytiin Ideaparkissa, mutta sieltä ei sopivia löytynyt. Täytyy tänään mennä uudestaan muihin kauppoihin. Maanantaina sitten pääministerin vieraaksi lasten itsenäisyyspäivän juhliin. Aika huikeeta.

Yksi villapaitakin valmistui, jei 😊 Kovasti ollut päällä jo. Ihanan lämmin, eikä kutita onneksi yhtään. Toinen on puikoilla ihan hyvällä mallilla. Täytyy tässä välissä tehdä vielä useammat villasukat ennen joulua. 

Novitan kaarrokeneuleet -lehdestä Pauliina Nurmisen suunnitelema "Lapin ruska" -neule. Minulla vähän eri väreissä 😁 Lanka 7 veljestä.

Keskeneräinen Nallesta

Ja hupsista, taas lipsahti tämäkin teksti joulukuun puolelle. Ei kai se niin nuukaa ole. Joulukalenterit on tänään jo availtu. Meinasin ostaa eilen itselleni teejoulukalenterin, mutta maltoin mieleni. Tein taas Nordqvistille aiemmin tilauksen, siinä tuli ihan hyväsesti juotavaa hetkeksi 😊