Lankojen inspiroima tammikuu

Mulla on uus tukka 😁 Menin ja otin permiksen, ja se on ihana! Jonkun aikaa meni tottua uuteen kiharapehkoon, mutta nyt aion kyllä pysyä kikkarapäänä ❤ Samalla laitoin sivuun tukankasvatushaaveet, lyhyt on kiva. 

Arki on sujunut jo vähän paremmin. Masennuksen kanssa on oppinut vähän elämään. Haastavaa, mutta hengissä ollaan. Työt ovat vähän lisääntyneet, nostettiin työaika 40%:sta 50%:iin. Rankempaa on, mutta toistaiseksi ihan hyvin mennyt. Tällä viikolla oli kolme työpäivää, kaksi meni ihan ok, mutta kolmannen jälkeen oli kyllä jo ihan puhki. Aamusta jo tuntui, että ei jaksa. Nyt onneksi alkoi vapaat 😊

Meillä alkoi Harrin kanssa taas kolmen kerran parisalsa -kurssi❤ Salsat on nyt salsittu ja seuraavaksi on kolme kertaa bachataa. Mahdollisesti mennään helmikuun puolessa välissä salsa -partyihin. Tanssi on kyllä ihana harrastus, ja on vaikuttanut selvästi jaksamiseen positiivisesti. Olen nyt harrastanut kevyttä liikuntaa ja parantanut peruskestävyyttäni kevyillä aerobisilla treeneillä, sekin on vaikuttanut todella positiivisesti. Kuulostipas se nyt hienolta ja tavoitteelliselta, mutta siis ihan perus kevyttä jumppaa. Salilla on kerinnyt ja jaksanut käydä melkein vain kerran viikkoon, mutta toistaiseksi ihan hyvä näin. Kuormituksen keventäminen liikunnassakin on toiminut hyvin. Pitää vain osata ottaa tarpeeksi rennosti. Sitä joutuu opetella kerta toisensa jälkeen. Mielestäni alan olla siinä jo aika hyvä. Hyvällä omallatunnolla olen jo tekemättä mitään. Tai siis istumaan ja neulomaan vain. Siinä kohtaa menee jaksamisen raja, miinuksella ollaan jos ei jaksa eikä huvita neuloa 😁

Lankaa on tullut taas vähän osteltua, ja se on ihanaa. Selvästi kohottaa mielialaa. Mineallekin kerran tässä tokaisin (kun piti taas odotella autossa 20min neitiä käsityökoulusta loppuhömpötysten takia), että ei tule pahaa silmää, äiti on nyt hyvällä tuulella kun kävi ostamassa lankaa 😁 Sisäinen lankahamsteri herää aina kun on hyvät alet. Vajaa kilo tuli käytettyä jo palmikkoneulepaitaan, siitä tuli ihana ❤ Ale-langasta tietenkin. Kerrankin tuli paita, jossa ei ollut mitään vikaa. Yleensä on aina jotain pientä, mutta nyt osui nappiin. Vaatimattomasti täyrellinen. Samasta väristä aloitin Harrille palmikkoneuleen, sekin on jo melkein puolessa välissä. Ja priimaa pukkaa tulemaan 😁 

Novita 7 veljestä, Novita Kevät 2023 -lehti, Astrid neulepusero

Tämä paita lepää aina vain inspiraatiota odottamassa

Minean pyynnöstä Carneval -sukat Novitan Fazer -sukkalehdestä

Harrin neulepaita jo hyvällä mallilla

Puutarhan suunnittelukausi ei vielä ole lähtenyt käyntiin, vaikka orastavaa kevätystä jo onkin ilmassa. Johtunee näistä suojakeleistä. Ihan hyvä, että välillä vähän sulaakin, lumitöitä oli jo aika raskasta tehdä kun kasat oli niin suuret. En ole puutarhakierrosta vielä tehnyt, mutta oletan, ettei aivan valtavia vaurioita olisi, melkein joka paikkaan suojat laitoin. Mustikoiden puolesta vähän jännittää. Ja myyrien, toivotaan ettei nyt olisi kovin hyvä vuosi heille ollut. Ensi kesä vielä aikaa ahertaa ennen ensimmäisiä rippijuhlia. Ensi kesänä kyllä saattaa olla synttärijuhlantynkää, kun 40 vuotta tulee täyteen. Kai sitä joutuu vähän juhlia. 

Meillä on ruvettu puhumaan pupuista. Harri jo sanoi ehkä (eli kyllä). Pihapupuja niistä tulisi. Pitäisi vain selvittää talviasuminen, saako pihapesästä niin talvenkestävää, että pärjäävät, vai olisiko varasto sitten talviasunto. Ja mahtaako sitä hoitovastuuta jaksaa.. "Kyllä me hoidetaan". Sen kun näkisi. Sanoin, että talvellakin pitäisi sitten joka päivä käydä niitä katsomassa ja hoitamassa. Olisihan sellainen pallero ihana, mutta saas nähdä jaksaako sitä vastuuta ottaa. Todennäköisesti ei.

Kävin katsomassa Elsan kanssa elokuvissa Myrskyluodon Maijan. Oli aivan ihana. Itkuhan siinä tuli. Suosittelen lämpimästi. Oli erittäin hyvin toteutettu elokuva, kerrassaan. Käytiin leffan jälkeen vielä yksillä (alkoholittomilla) drinksuilla. Teki hyvää. Ehkä sitä jotenkin rupeaa taas raivaamaan tilaa itselle, kun lapset ovat jo isoja. Aadakin on jo nuori nainen nuoren naisen jutuilla ja Minea tulee kovaa perästä. Tähän asti on ollut aikalailla enemmän äiti, mutta nyt ehkä voisi ruveta taas miettimään, mitä olikaan olla Hanna. Onko se sitten se neljänkympin kriisi (ilman kriisiä).