Lokakuun kuulumiset ovat jo paljon parempia kuin syyskuun kuulumiset

 Lokakuukin on pian takana. Aadakin juuri päivitteli kuinka aika kuluu nopeasti. Lokakuu on ollut hyvä kuukausi, uudet työjärjestelyt alkavat purra kera lääkemuutosten. Alkaa olla jo toiveikas olo. Jaksan käydä lenkillä, ja jaksan käydä salilla. Kaksi viikkoa on uutta valmennusjaksoa takana, jossa käyn neljä kertaa viikossa treenaamassa. Tarkoitus on saada voimatasoja ylöspäin. En tee ihan täysiä, vaan tarkoituksella otan vähän varovasti etten kuormitu liikaa. Toistaiseksi menee hyvin. Kotona olen onnistunut antamaan Harrillekkin vastuuta kotitöistä, ei minun tarvitse kaikkia jaksaa. Kuitenkin monesti kun luulee relanneensa, huomaa, että silti tekee hampaat irvessä. Tähän taas havahduin, nyt osaa kiinnittää siihen huomiota. Taas kerran. Kun täällä nyt on käynyt työmiehiä ja nuohoojaa, en ole enää suostunut ottamaan stressiä sotkuista. Tässä taloudessa asuu minun lisäkseni kolme muutakin, ei ole yksin minun syyni jos vähän on paikat rempallaan. Kumman syvässä se kuitenkin istuu, että koti olisi jotenkin naisen vastuulla. 

Aurinkopaneelit on siis nyt asennettu. Paljon on ollut vielä aurinkoisia päiviä, on sieltä jotain tuottoa vielä tullut ennen talven pimeyttä. Eilen nappasin näin lokakuisen maisemakuvan lenkiltä.

Akka-muru täytti kolme vuotta 24.pvä. Tottahan karvalapselle piti kakku olla ja lahja. Raasulla varmaan alkaa valeraskautta olla, kun niin tunkee kainaloon joka hetki. On se kamalaa kun hormonit sekoittaa pään🙈😁. Minä en siitä enää mitään tiedä🤭 

Valeäiti lepää

Käsitöitä olen ahkerasti tehnyt, vähän sitä sun tätä. Elsan pojan neulesetin sain valmiiksi, ja rupesin sen jälkeen jatkamaan kirjoneulemekkoa, mikä on nyt hihoja ja kaulusta vaille valmis. Kirjoneulevillapaidan hihoja aloittelin tänään myös. Harrin viime kuussa valmistuneesta paidasta nappasin kuvan myös. Niin, ja tein työkaverin vauvallekkin paidan.

Olin ikäihmisten(muistisairaiden) itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta omaan hoitoonsa aiheisessa koulutuksessa (oli tosi hyvä koulutus), ja siellä esitystä kuunnellessa ja osallistujien neuleita katsellessani tuli inspiraatio kauan jemmassa olleille Isoveli -langoille. Vanha kunnon lepakkohiha palkkiraidoilla vinosti neulottuna ja värinvaihtoihin vähän jekkua. Osimoilleen vähän sinnepäin kuin allaoleva kuva. Saas nähdä koska sen ehtii toteuttaa😍 

Harrin paita, ohje Novitan, lanka 7 Veljestä

Vauvan paita Novitan icelandic woolista, Novitan ohjeella myös

Kirjoneulepaita lettlopista, ohje dreareneeknits "Framed". Hihat tekeillä.

Novitan "Pohjantähti" -neulemekko. Lanka Lankava Sulo. Tää on niin ihana. Josko sais jouluksi valmiiksi.

Pojan neulesetti, tässä vielä henkseleitä ja päättelyä vaille valmis

Vaikka on sitä aika paljon muutakin tullut tehtyä kuin vain kutimella istuttua. Tai no jonkun verran. Kun sain Harrin kanssani pihahommiin niin jaksoin niitäkin tehdä. Ja saatiin paljon aikaankin. Marjapuskat on nyt leikattu ja kasvimaa perattu. Muitakin puskia vielä leikeltiin. Kirsikkapuusta oli surukseni revennyt yksi iso oksa, ensi vuonna näkee oliko se sen puun loppu. Harri vielä trimmeröi pahimpia sotkuja. Vähän jo takaraivossa kolkuttelee Aadan rippijuhlat. Haluaisin, että pihaa kehtaisi hyvällä omallatunnolla näyttää. Kerrankin. Rippijuhlat on vasta elokuussa, joten joutuu koko kesän pitää pihaa kunnossa🙈 Ensimmäinen valinta olisi ollut 1.leiri, jonka konfirmaatio olisi ollut vähän juhannuksen jälkeen. Mutta ei päässyt sinne ei.

Trampoliinista luovuttiin nyt kokonaan. Vietiin se ihan jäteasemalle, oli jo sen verran ruosteessa ja rikki. Vastalauseita tuli nuorisolta jonkinverran, mutta muistutettiin, että tramppa oli melkein koko kesän hyppimättä. Kokoamisen jälkeen hypittiin kyllä aika paljon, mutta siihen se sitten lopahti. Lehdet ovat nyt tippuneet jo oikeastaan ihan kaikki. En haravoi, enimpiä EHKÄ puskien alle. Jätän talvehtimispaikkoja leppäkertuille 💜 Plus että en viitsi haravoida 😁

Ruskastakin olin kuvan napannut

Seinäjoen käsityömessut olivat alkukuusta. Kävin tyttöjen kanssa siellä. Muutamat langat sieltä ostin ja neulomistarviketta. Minealle lapaset ja huulirasvaa (jota sai vain sieltä). Itselleni alpakkakämmekkäät, jotka on kätevät lenkeillä(pystyy namia antamaan). Aada osti helmiä. Niin, ja ostin kyllä nätin tekohavu-valokranssin etuoveen, saa vaihtaa jahka joulu on vielä vähän lähempänä. Sinne ne alkukuun rahat sitten menivätkin🙈 no ei sentään kai. Onneksi parin päivän päästä tulee kevan rahat. Tuntuu melko haastavalta nyt kun (puolikas)palkka tulee 15.pvä, siitä maksan lainan ja muut laskuni, ja sitten pitää pärjätä seuraavan kuun kolmanteen päivään että saa toisen puolikkaan kevalta. Että melkein on persaukinen suurimman osan kuukautta 🙈 semmoista se on osatyökyvyttömän sairaanhoitajan elämä. Mutta se hinta on nyt maksettava siitä, että jaksaa paremmin perheen kanssa, saatikka huolehtia omasta terveydestään. Ja ihan mielelläni sen maksan. Vaikka lottovoitto kyllä tekis ihan terää😁  

Akan kanssa mennään pieniä askelia eteenpäin. Ihan rakkaushan se on (sisällä) omalle porukalle, mutta vieraita ei voi vieläkään meille tulla. Tai no voi, mutta Akka pitää pistää toiseen huoneeseen. Lenkeillä on menty jo muutaman kerran vastaantulevasta koirasta namilla ohi melkein hiljaa. Aika voittajafiilis on ollut sen jälkeen. Toisella kertaa sitten ei saa mitään kontaktia, kuten eilen iltalenkillä kun koko matkan ajan oli tasaisesti ollut jännittäviä asioita ja lopuksi vielä useampi koirahavainto. Kaikki tienoolla kyllä kuulivat ettei ihan putkeen mene. Mutta ihme ja kumma pysyin rauhallisena, ihan vähän vain hävetti Akan huutaminen. Iltalenkeillä on jo ihan pimeää, ja korvessa vielä pimeämpää. Onneksi on hyvä otsalamppu. Ei tarvi pelätä mörköjä, Akka kyllä käy sellasen kimppuun jos jostain syystä sellanen sattuis tielle eksymään 😁 Hyvien kirjojen kuuntelu lenkeillä jatkuu, nyt kuuntelin "Puuvillatehtaan varjossa", oli todella hyvä. Miellyttävästi kirjoitettu. Aloitin seuraavaa osaa, vaikka kohta ilmestyy jo Satu Rämön uusin kirja. 

Nyt täytyy varmaan mennä jo tekemään ruokaa, Minea on käsityökoulussa ja Harri tulee pian Kaustiselta. Oltiin muutama päivä ihan tyttöjen kesken. Niin ja olen muuten lomalla! Tämä viikko on kyllä tehnyt hyvää. Vaikka ei enää ahdista mennä töihin, kun tietää että jaksaa paremmin. Illan menyyssä on lihapullat ja muusi. Airfryerillä. Menee vähemmän sähköä kuin uunin lämmittäisi 😁 Vaihdettiin pörssisähköön, niin vähän saa nyt katsoa koska laittaa kodinkoneita käyntiin. 

Niin ja se pitää vielä mainita, että Minea on löytänyt uusia ystäviä rinnakkaisluokalta, ja on paljon heidän kanssaan vapaa-ajalla. Olen niin onnellinen 💜 Vaikkei tyttöä paljon kotona näy, niin silti olen niin iloinen. Kaverien kanssa kun on ollut ongelmaa tähän asti.