Ei musta, vaan jo harmaa huhtikuu

 Akka sai vappuvauvat ❤ Viimeisin tieto on, että 8 elävää ja 2 kuollutta pentua. Ilmeisesti oli tuntunut vielä yksi masussa, mutta ei ole vielä tietoa onko se syntynyt tai oliko siellä vielä. Äiti on väsynyt mutta onnellinen ❤ Hienosti vauvojaan hoitaa. Näillä näkymin mennään katsomaan niitä tämän kuun lopulla tai ensi kuun alussa. Silloin ovat jo vähän liikkuvaisempia. Nyt sitten tutustutaan Eruun paremmin tämä aika kun Akka on poissa. Hän on aika mainio tapaus. Helppo kuin mikä, mutta hyvin omapäinen kyllä ja tietää mitä tahtoo. Ei ole juuri mitään tarvetta miellyttää. Eikä se kyllä haittaa, tykkään itsenäisistä koirista. Lenkit on rentoja, vähän pitää muille koirille haukkua, mutta joskus päästään aika hiljaakin ohi. Aikamoista oli, kun Akka oli viimeisillään, niin hermona ettei iltalenkeistä meinannut tulla mitään. Loppuviimein tehtiin niin, että iltalenkit Akka ulkoili pihalla vain, ja Erun kanssa käytiin lenkki. Viimeisinä iltoina ennen synnytysreissulle lähtöä saivat vielä sellaisen tappelun aikaiseksi, että minun käteni jäi siihen väliin ja tuli päivystysreissu vielä illalle. Ei siinä kovin pahasti käynyt, mutta sen verran meni hammas kämmenselästä ihon läpi (ja vielä vasemman eli leikatun puolen käden), että piti käydä hakemassa antibioottikuuri ja tetanus -tehoste. Harri oli silloin Kaustisella, eikä tytöistä oikein ollut erottamiskavereiksi. Meni hetki ennenkuin sain Akan niskasta kiinni niin, että saatoin antaa sen Aadalle, joka vei Akan sitten aidan toiselle puolelle. 

Katsotaan sitten juhannuksen jälkeen kun Akka tulee kotiin, että oppivatko toistensa kavereiksi. Kyllä Erustakin jo niin rakas on tullut varsinkin Minealle, että sääli siitä olisi luopua. Alla Koiranpäivän kuva Erusta ❤

 Viimeinen kuva Akasta masunsa kanssa meillä ❤

Huhtikuu on vielä ollut sellaista selviytymiskamppailua. Kuun alussa sain aloittaa Voxran ja lopettaa syöpälääke tamoksifeenin. Ensimmäiset pari viikkoa tuntui melkein pahemmalta. Lääkäri kyllä varoitti siitä. Sitten nyt ehkä vajaan parin viikon ajan on huomannut, että keskittymiskyky on parempi. Huomaan sen töissä, kun olen muistanut ottaa aina kaikki tarvittavat tykötarpeet asukkaan aamutoimiin sen sijaan, että pitää hakea niitä koko ajan. Kirjatessa on huomannut, että paremmin muistaa kirjata kaiken, ja keskittyä siihen paremmin. Kotona ajoittain on virtaa ollut sen verran, että olen tehnyt siivouspyrähdyksiä. Sain jopa heitettyä viime vuotiset virpomisoksat roskiin 😁 Pesin eteisen/käytävän seinät ja hinkkasin lipaston puhtaaksi. Keittiön lattian saumat hinkkasin saumaharjalla. Sitä en ole vielä kertaakaan kolmeentoista vuoteen tehnyt 😁 Kyllä niistä aika hyvin sai taas mustan värin näkyviin. Kodinhoitohuoneen ja kylppärin lattiasaumojen ja seinien pesu vei kyllä loppuviimein voimat hetkeksi aikaa. Se oli vielä vähän liikaa. Paljon toki on niitäkin päiviä, että työpäivän jälkeen pitää maata pari tuntia, että jaksaa aloittaa ruuan tekemisen. Mutta ehkä valoa näkyy tunnelin päässä❤ 

Hassua. Odotin lääkkeeltä toisenlaista vaikutusta, mutta tämä vaikutus on kyllä aika hyvä. Odotin virtaa ja hyvää fiilistä eli ei masentunutta mieltä, mutta sainkin parempaa keskittymiskykyä ja ideointikykyä/ennakointi- ja suunnittelukykyä. Virtaa pitää vielä odotella, enkä tiedä loppujenlopuksi tuleekokaan sitä. Ehkä tälle väsymykselle ja kuormittumiselle ei vain voi mitään. Sen kanssa pitää vain opetella elämään. Enkä ole tietysti enää mikään parikymppinen, joten ikäkin varmaan vaatii veronsa. Lääkäri kyllä sanoi viimeksi, että älä sitten aloita mitään suursiivoja vaikka siltä tuntuisikin. Hups, taisin aloittaa. Mutta osissa. Ei kaikkea samaan hikeen. Salitreenaamisen jouduin jättämään tauolle liiallisen kuormituksen takia, ja lepoviikkojen jälkeen olen pyrkinyt tekemään kotitreenejä. Yhden olen saanut jo tehtyä. Kävelylenkit kuitenkin tulee joka päivä. Meidän kuntosalin yrittäjä vaihtuu, toiminta jatkuu ehkä kesäkuulla. Katsotaan sitten koska sinne kortin ottaa. Sitten kun on siinä kunnossa, että jaksaa.

Mä en kestä, mulla on ehkä paras mies ikinä. Se vei mut Tapsalle, ei hoputtanut kertaakaan ja oli asianmukaisen kiinnostunut minun suunnitelmistani. Ja osti mulle kolmet paitalangat ❤ Kaksi niistä on jo hyvällä mallilla. Kesäpaitoja hempeistä sävyistä ja ohuesta langasta. 

Paratiisi ❤

Toinen paidoista on kaarrokeneule kirjoneuletta, ja toinen kevyt rento neule ohuesta langasta ja mohairlangasta. Yksinkertainen neulos on hyvää matkatekemistä kun ei tarvitse niin keskittyä. Aloitin sen heti pääsiäistekemiseksi kun lähdettiin mökille. Mökillä oli ihanaa, otin kahdet päikkärit päivässä ja vähän kävin Erun kanssa lenkillä. Ihanaa kun siellä ei ole mitään pakollista tekemistä. Huomasin, että heti alkoi ahistaa kun kotiin tultiin. Toki sinä päivänä käytiin kotona syömässä ja oli paljon ihmisiä (vaikkakin tuttuja) enkä nukkunut ollenkaan päikkäreitä. 

Ehkä se on sotkut mitkä eniten ahdistaa ja tavarapaljous. Tässä kuussa sain laitettua vaatteita myyntiin Vintediin, ja heti rupesi hyvin kauppa käymään. Ensimmäisen aallon jälkeen on vielä aika paljon vaatteita laittamatta, mutta vielä ei ole saanut niitä aikaiseksi. Yritän olla stressaamatta siitä, kyllä sen aika vielä tulee. Siivous on aika kivaa kun on hyvät välineet. Vähän täytyy mainostaa (ihan ilmaiseksi) Candle light storyn siivoussaippuaa. On muuten hyvä puhdistusaine, luonnonmukainen ja käy aikalailla mihin vaan. Sillä pesin eteisen seinät ja olen pessyt lattioita, vessan ja keittiötä. Ja kylppäriä. Heidän pyykkietikat on myös aivan ihania. Sitten olen instagramissa yhden siivousvaikuttajan myötä hankkinut Sinin välineitä. En olisi ikinä uskonut, että MINÄ hankin nysvärin. On muuten kätevä. Ja Sinin saumaharjalla hinkkasin ne lattian saumat ja kylppäripesimellä kodinhoitohuoneen seinät. Aadakin jo on pannut merkille, että siivousintoa löytyy. "Taasko sä katsot niitä siivousviedoita" ja "no nyt sä katot jo siivousohjelmaakin"😁 Hassua. 40 vuotta sain odottaa siivousinspiraatiota, ja nyt se on ehkä tullut. 

Harri meni eilen jo pihahommiin 😳 Täytyy tänään jo itsekin mennä. Vaikka ei kyllä ehkä huvittaisi. Puutarhainto tuli ja se meni. Nyt on siivousinto 😂 Tänä kesänä joutuu koko kesän ahkeroida puutarhan kimpussa, kun on Aadan rippijuhlat elokuun alussa. Vaikka tuttuja sinne juhliin vain tulee, niin kyllä se on kiva, että näkisivät meidän pihan edes joskus iskussa 😁 Aion kyllä pakottaa Aadan minulle töihin, kun ei se muihin kesätöihin vielä hakenut. Kaksi tuntia pihahommia viitenä päivänä viikossa. Ei pitäisi olla paha paikka. Ainakin muutaman viikon ja sitten satunnaista ylläpitoa. Juhlatarjoamisia en ole vielä juuri edes ajatellut, ressaan niitä sitten myöhemmin. 

Nyt tuli tieto, että kahdeksaan elävään pentuun oli jäänyt Akan lapset. Se on hyvä määrä ❤ ihanat vappupallot ❤

Sitten varmaan pitää muuttaa sanat teoiksi ja lähteä pihaa katselemaan. Eru saa tulla työnjohtajaksi, viihtyy hyvin takapihalla. Iltaisin ruuan jälkeen pitää viimeistään päästä, hengailee siellä aikansa ja sitten hyppää ikkunaa vasten tuijottamaan, että päästä sisälle. Ja jos ei siitä hoksaa, niin raapii ikkunaa.